Rovaniemi kohtasi valopilkun: Ranskalais-italialainen pientuottajajoukkio on saapunut ensi kertaa tänne pohojoseen asti mukanaan juustoja, leivonnaisia, lihaa.. Näitä lisää. Ahmin eilen vain kiekollisen "mustaa vuohenjuustoa", ei tällaisia myydä täällä. Joojoo, on se kuuluisa vyönkiristyskuurikin meneillään, mutta sillon kun on tarjontaa - niin sillon pojat syyään.. 

Noh, tepastelimpa sitten tänään haltioissani tekemään toisen kierroksen kohti juustolaaria eurot kourassa vaihtokauppaa tekemään ja jutustelin kauppiaan kanssa notta kuinka se on kauppa sujunut. Yhtenä päivänä hyvin, loput ei. YHTENÄ PÄIVÄNÄ. Valitettava tosiasia on se että jos ei kauppa käy, ei tänne kukaan tulekaan. Sääjumalat ei ole kieltämättä olleet kauppureille suosiollisia ja englanninkielikään ei koko väestöltä luonnistu. Mutta ei hätää, sontikka on keksitty ja vanaha kunnon viittoma pelaa markkinahommissa! Jos viittoma tuntuu luonnottomalta, nykäiskää ohikulkijaa hihasta ja kysykää voisiko hän tulkata. 

Vetoan jokaiseen paikalliseen persoonaan, menkää käymään, katselemaan ja tutkailemaan mitä maailmalta on tuotu tänne asti. Tuhlatkaa kolme - neljä euroa vaikka siihen juustokiekkoon, viekää se kotiin, keittäkää sumpit ja riipaiskaa palanen herkkua suuhun. Kokeilkaa, testatkaa, ostakaa, niin nämä reippaat persoonat kehtaavat tulla toistekin tänne sateeseen, tuuleen ja tuiskuun tarjomaan herkullisia tuotteitaan meillekin jotka eivät sinne ulkomaille asti pääse niitä ihastelemaan ja maistelemaan. Vielä on muutama päivä aikaa. Ugh. Olen puhunut.